"If we could live happy and healthy lives without harming others.. why wouldn't we ?" -Edgar's Mission-

lauantai 24. tammikuuta 2015

Tasan kuukausi takana

Kuukausi ei ole pitkä aika, se ei oikeastaan ole edes juhlan paikka,
toisaalta useimmille päiväkin vegaanina tuntuu mahdottomalta.
Mun vegaanius alkoi tosin jo paria kuukautta aikaisemmin niin,
etten enää tehnyt kotona ruokaa tai leiponut niin,
että olisin käyttänyt mitään eläinperäisiä tuotteita.
Joten siitä siirtyminen täysin vegaaniksi ei ollut kuin päätös.











Muistan vieläkin ensimmäisen vegaanin leipomukseni lokakuussa,
kun päätin tehdä suurta rakkauttani Brookieseja vegaanisti.
Korvasin kananmunan omenasoseella ja leivinjauheella.
Brownies-pohja jäi kovin löysäksi,
mutta onneksi maku oli taivaallinen.
En ole sen jälkeen kuitenkaan Brookieseja leiponut,
mutta ajattelin, että kunhan saan aikaiseksi ostaa no-egg valmistetta,
niin kokeilen uudestaan.
Brookiesit ovat ehdottomasti uuden kokeilun arvoisia !

Vegaaniset Brookiesit














Jouluaattoa ennen söin muutamia kertoja ei-vegaaneja ruokia,
en katsonut viimeisen päälle valmisruokia,
joissa saattoi olla kananmunaa tai maitoa.
Se kuitenkin kaihersi joka kerta mieltä
ja tunsin pahaa omaatuntoa.
Jouluaattona päätin, että en enää syö ikinä mitään,
missä olisi jotain eläinperäistä,
ja päätös on ollut todella helppo pitää.
Huvittavaa on se, että en ole koskaan elämässäni
tehnyt mitään näin mullistavaa asiaa,
en ole pystynyt luopumaan suklaasta,
vaikka olen laihduttanut monia kertoja,
olen aina ajatellut että leipomiseen on pakko käyttää kananmunia,
ruokaan on pakko laittaa ruokakermaa ja
lettutaikinaa ei pysty tekemään ilman lehmänmaitoa.
Mitä roskaa ! Meidät on vain opetettu ajattelemaan noin,
mikään ei ole oikeasti mahdotonta,
jos ja kun haluaa elää eläimiä vahingoittamatta.

Miksi mulla sitten oli huono omatunto ja paha olla,
kun en vielä ollut vegaani ?
Miksen ollut tyytyväinen siihen,
että olin kuitenkin kasvissyöjä ?
Katsoin telkkarista tulleen dokumentin "Eläinten puolesta"
(Ghosts of our machine)
ja se herätti mut ajattelemaan että miksi olin syömättä lihaa,
mutta silti katsoin oikeudekseni
käyttää maitotaloustuotteita ja kananmunia.
Maitotaloustuotanto on vähintään yhtä julmaa kuin lihatuotanto.
On aivan sama, onko kyse
tavallisesta maitotilasta tai luomumaitotilasta,
vasikoilla on joka tapauksessa sama kohtalo, samoin heidän emoillaan.
Poikavasikat kasvatettaan lihaksi,
tyttövasikoita kohtaa äitiensä kohtalo kasvaa lypsylehmiksi.
Äitilehmät tapetaan lihaksi neljä-vuotiaina loppuunkulutettuina,
kun normaalisti lehmät elävät jopa 20-vuotiaiksi.

Kuka uskoisi, että 90 prosenttia
Suomessa myytävästä naudanlihasta tulee lypsykarjatiloilta ?
Ja tämä ei ole mitään anarkistien puhetta, vaan ihan virallista tietoa.

10 myyttiä maidosta, Vegaaniliitto

Niinpä mielestäni oli hyvinkin tekopyhää ja kaksinaamaista
käyttää maitotaloustuotteita, vaikka en syönyt enää lihaa.
Maitotuotteista luopuminen oli kuitenkin
huomattavasti haastavampaa, kuin lihan syömisen lopettaminen.
Mutta niin vain olen oppinut käyttämään kasvipohjaisia maitoja,
leivän päälle laitan kurkkua, tomaattia, paprikaa,
ennen en voinut kuvitella, että söisin leipää ilman juustoa.

Kananmunasta luopuminen oli helpompaa kuin uskoin ikinä.
No, marenkia en enää koskaan voi syödä,
mutta se on aika pieni murhe :)
Kananmunan voi onneksi korvata monella eri tavalla
leivonnassa ja ruuanlaitossa, ja jos ei voi, niin sitten
sellaisia leipomuksia ei tarvitse tehdä.
Myönnän, että mulla tulee olemaan
pitkään ikävä RaparperiMarenkiPiirakkaa,
mutta sen tekeminen ei ikinä enää olisi sen arvoista, että
uhraisin yhtäkään parin tunnin ikäistä poikatipua silppuriin
tai aiheuttaisin väsyneen kanan kuoleman ahtaassa kanalassa,
missä se ei pääse elämään lajinsa mukaisesti.
Kanahan ei oikeasti muni kuin keväällä muninta-aikana.
Keinovalolla kanaloissa kanat saadaan munimaan jatkuvasti.
Kuinkahan kuluttavaa se on ?

Ja nyt kun ajattelen, en ole joutunut mistään luopumaan,
elän ja syön vain eri tavalla kuin ennen.
Se on helppoa, kun mulla on siihen kunnon syy,
myötätunto kaikkia eläimiä kohtaan.

Spagettia ja MediterranianPapuKastiketta











Usein töissä mietin, mikä oikeus ihmisellä on syödä toisia eläimiä.
Tehtaat suoltavat myyntiin aina vain uusia leikkeleitä,
uusia marinoituja lihoja, pihvejä eri muodoissa,
broileria ties millaisina palleroina.
Rumin ikinä kuulemani sana on nyhtöpossu.
Se on pelkästään nimenä jo niin alentava.
Lihan ja maitotaloustuotteiden pitää jatkuvasti uusiutua,
että ihmiset eivät kyllästy.
Kuinka moni ihminen ostaisi pelkästään
maustamatonta lihaa ja tavallista jukurttia ?
Ruokateollisuus herkuttelee
toinen toistaan erikoisemmilla tuotteilla, ja ihmiset ostavat.

Eläinten oloista tuotantotiloilla, Vegaaniliitto

Maailman pitäisi kuulua tasavertaisesti sekä ihmisille että eläimille.
Ihmiset eivät kuitenkaan edes kunnioita eläimiä, vaan
eläimistä on tullut vain rahanteon väline, joilla ei ole muuta arvoa.
Millä oikeudella näin tapahtuu, ilman että asiaa edes ajatellaan ?
Jos et syö kissaa, miksi syöt possua ?
Jos et tappaisi koiranpentua,
miten voit kestää sen, että vasikka tapetaan ?













Välinpitämättömyys on pahimpia ihmisen piirteitä.
Välinpitämättömyys on sitä, ettei edes haluta tietää,
mitä eläimille tapahtuu, kun niistä tehdään ruokaa ihmisten lautasille.
Jos ihmiset katsoisivat edes minuutin pätkän videota
teurastamosta, kanalasta, maitotilalta tai sikalasta,
ehkä välinpitämättömyys muuttuisikin tiedostamiseksi ja ajatteluksi.
Luulen kuitenkin, että tavallinen ihminen ei pysty siihen.
Vaatii paljon kanttia ja tunteettomuutta nähdä julmuutta
ja silti käyttää sitä hyväkseen.

Tiedän mistä puhun, olen ollut itse samanlainen.
En ole halunnut tietää enkä ajatella,
mistä liha on tullut kaupan hyllylle ja maito tölkkiin.
Olen halunnut päästä "helpolla", ostaa ruokaa helpoimman kautta
ja tehdä ruokaa ja leipoa helpoimman kautta.
Valitettavasti ihmisten maailma pyörii
eläinperäisten tuotteiden ympärillä,
ja resepteissä ja ruokaohjeissa käytetään
eläinperäisiä tuotteita automaattisesti.
Onneksi kasvissyönti ja vegaanius on kuitenkin kasvamassa ja
herätessäni viimein ajattelemaan ja tehtyäni elämäni päätöksen,
olen huomannut, että vegaanisista resepteistä ja
ruokaohjeista ei ole puutetta.
Niitä ei vaan löydä Valion tai Atrian sivuilta :)

Oletko edelleen välinpitämätön vai uskallatko nähdä totuuden ?

Story of a Dairy Calf - tämä video muutti mun elämän.

Eläinten tehotuotanto 60 sekunnissa







3 kommenttia:

  1. Hyvin kirjoitettu! Ja niinkuin totesit marenkipiiraasta - jos jotain ei voi valmistaa ilman elainperaisia aineita, sita ilman voi olla ihan hyvin. Varsinkin, kun ihania herkullisia vegaani-leivonnaisia on valtavasti ja niita kehitellaan jatkuvasti lisaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos <3
    Ja niinpä, kaikki vegaanit leivonnaiset, mitä oon tähän mennessä ehtinyt leipoa, ovat olleet tosi herkkuja. Eikä vain maultaan, vaan myös sen takia, että ne ovat eläinystävällisiä. Se asia on jo puoli makua se. :)

    VastaaPoista